Gabriel:
○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●
Minä:
Pyryyyy😭 Autaaaa
Pyry❄💕:
?
Minä:
Viljami tappaa mut😖
Pyry❄💕:
Kui?
Minä:
Öööööhhhh
Minä:
En mä tiiä hehhehehehehe
Pyry❄💕:
Aha? No onnee sit sen kaa
Minä:
Kiitti vaa😭😖
○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●
Suljin keskustelumme ja astelin sisälle koulun lämpöön, joka ei tuntunut niin vastenmieliseltä, kun lämpimimmillä ilmoilla. Mua vähän hermostutti miten Viljami tällä kertaa keksisi ärsyttää ja kiduttaa mua. Sen ideat, kun eivät olleet koskaan hyviä. Oikeasti.
Käänsin katseeni eteen päin, kun kuulin mua kohden tulleet askeleet. Helpotukseni huomasin henkilöiden olleen vain Elmeri ja Nooa, jotka höpöttivät kovaan ääneen jostakin edes huomaamatta mua.
"Moi!" hymähdin tarpeeksi kovaa saaden kahden jätkän huomion itseeni,
"Kui te näin aikaisin ootte täällä?"
"Päätettiin kerrankin tulla aikasemmin tänne, koska kouluhan on niin kivaa!" Elmeri naurahti kietoen toisen kätensä Nooan olkapäälle. Nooa virnisti huvittuneena,
"Elmerillä oli eilen vähän hauskaa viinojen kaa ja se jäi kiinni niistä ja se päätti karata kouluun, ettei se sais lisää huutoa faijaltaan ja no mä vaan oon niin hemmetin hyvä tyyppi, että tulin Elskun seuraks tänne."
Pudistin päätäni virneen noustessa huulilleni.
"Ei tainnu olla järkevin idea leikkiä viinojen kanssa."
Me kaikki tiedettiin kuinka helvetin tiptop Elmerin faija Tapani Suvanto oli ja minkälaiset huudot Elmeri sai, jos hieman lähti käsistä. Elmerin faija väitti, ettei viina ollut hyväksi ja oli itse muka niin tekopyhä, ettei koskaan juonut. Okei no hänen isänsä olikin miljonääri ja sillä oli todella tiukat säännöt, mutta ei kukaan yläastelainen jaksanut välittää jostakin helvetin säännöistä. Jos kielsit niin se todellakin haluttiin tehdä. Tai no ainakin meidän porukassa.
"No ei ehk", Elmeri myönsi kohauttaen olkapäitään virne naamallaan täysin väliinpitämättömänä.
"Onks muuten Viljami tullu vielä?" kysyin sitten kurtistaen kulmiani katsoen kahta jätkää kysyvästi.
"Se tulee ihan ko-"
"Katoppa Gabriel!" säikähdin pahasti, kun Elmerin lause keskeytettiin Viljamin ivallisella huudahduksella mikä tuli mun selän takaa. Käännähdin nopeasti ympäri kohdaten pahanenteiset siniset silmät.
"Moi, Viljami", tervehdin selvä hermostuneisuus äännessäni kuplien. Viljami tuijotti mua virneen noustessa hänen huulilleen.
Harpoin parilla askeleella hänen luokse ja katsoin häntä varoittavasti silmiin kuitenkin erittäin hermostuneena,
"Jos ajattelit tehä jotakin tosi tyhmää nii varotan sua."
"Mitä muka aiot tehä?" Viljami virnisti kohottaen kulmiaan ja tökkäsi mua rintaan saaden mut peruuttamaan askeleen kauemmas hänestä.
"No-"
"Nii?" hän jatkoi sitä vittumaista virneilyään.
"Mut kuulehan, tää on ihan sun omaa syytäs. Jos olisit vaan kertonu siitä sun asiastas etkä alkanu pälättää muuta nii me ei oltais tässä tilanteessa", Viljami sanoi siniset silmät kipinöiden ilkikurisuutta.
"Ei se ollu niin vakava juttu!" älähdin katsoen parasta ystävääni.
Nooa ja Elmeri ilmeisesti seurasivat tilanetta hämmentyneinä. Ainakin hiljaa he olivat. Eivät varmasti oikein osanneet sanoa mitään, kun eivät edes tienneet mistä me puhuttiin. Ihan hyvä vaan.
"No sittenhän voit sanoo sen tässä ja nyt kasvokkain. Ellei sua pelota", Viljami härnäsi katsoen mua koko ajan silmiin.
"Okei... Mut vähän etäämmällä?" kysyin hiljaa katsoen häntä anovasti.
"Näääh", Viljami sanoi huvittuneena,
"Sanot sen tässä ja nyt."
"Mut-"
"Ei muttia. Mitäs et kertonu sitä sun huiman hienoa juttua wapissa."
Tunsin Nooan ja Elmerin kuumottavat katseet selässäni mikä sai mun olotilan vieläkin tukalammaksi. En mä tässä sitä voinut sanoa, että olin suudellut Pyryn kanssa. En mä tiennyt mitä mieltä ne oli muista seksuaalisistasuuntautumisista enkä mäkään tiennyt. Tää oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun olin ihastunut samaa sukupuolta edustaneeseen ihmiseen. Hitto vieköön, tää oli eka kerta, kun olin niin helvetin pihkassa johonkuhun.
"Tota...", aloitin hermostuneena laskien katseeni maahan ja hiljentäen mun äänen melkein niin hiljaiseksi ettei sitä kuullut,
"Tää liittyy Pyryyn."
Kuului pieni henkäisy mikä tuli Viljamilta. Se taisi nyt ymmärtää miksen halunnut huudella tästä. Mua nolostutti niin paljon ja kauhistutti samaan aikaan.
"Olisit heti sanonu!" Viljami älähti ja asteli mun luokse samalla taputtaen olkapäähän.
"No en mä oikeen kerenny sanoo, kun puhuit päälle enkä haluu huudella siitä. Tää on mulle ihan uus tilanne", kuiskasin ja nojauduin aavistuksen Viljamia vasten samalla, kun hän huokaisi syvään,
"Sori."
"Ei se mitään, mut pliis yritä olla huutamatta tai kirkumatta tai tekemättä mitään tyhmiä tanssiliikkeitä?" hymähdin saaden Viljamin nauramaan,
"Ei mitkään mun tanssiliikkeet oo tyhmiä. Mikä voi muka olla niin ihquu et alkaisin kiljumaan?"
"Mä -me mentiin eilen leffaan", kuiskasin posket värjäytyen punaisiksi vain ajatellessani Pyryn huulia omillani ja hänen lempeitä mulle suunnattuja hymyjä sekä hänen kauniisti tuikkivia lehdenvihreitä silmiä. Mun sydän alkoi käydä ylikierroksilla vain ajatellessani eilistä ja no... Pyryä.
"Me suudeltiin."
"MITÄ?" Viljami huudahti ja hypähti musta hieman taaemmas saaden mun katseen nousemaan siihen nopeasti. Hänen kasvoillaan loisti erittäin suuri hämmästyneisyys samalla, kun itse tuijotin häntä hieman säikähtäneenä.
"Te mitä!? Oikeesti??" Viljami kysyi melkein huutaen saaden poskeni syttymään yhä punaisimmaksi. Miksi hänen piti aina huutaa? Nyökkäsin kuitenkin nolostuneena yrittäen väistellä hänen katsettaan.
"Omg apua tää on ihan mahtavaa!" hän hihkaisi ja syöksyi halaamaan mua, jolloin suustani pääsi henkäisy. Viljami halasi mua lujasti ennen kuin erkani musta, kasvoilla loistaen suuri hymy.
"Mä oon niin ilonen teiän puolesta! Oikeesti ihan mahtavaa Gabriel! Mun pikku Gabsuliinista on kasvamassa jo aikuinen!" Viljami huudahti iloisena ja leikillään pyyhkäisi silmäkulmaansa kuin pyyhkäisten siitä kyyneleen.
"Ketkä te?" yht'äkkiä muistinkin Elmerin ja Nooan olemassaolon, kun Elmerin ääni keskeytti.
Käännyin ympäri kohdaten kahden jätkän hymyyn kääntyneet kasvot. He katsoivat mua kysyvästi.
Elmerin virnisti,
"Onks meiän Gabrielilla vihdoin joku?"
"Kuka se on? Onks se tässä koulussa?" värjätyt hopeanharmaat hiukset omannut Elmeri tiedusteli katsoen mua aidosti kiinnostuneena.
Kun en hetkeen saanut sanottua mitään, Viljami päätti ottaa puheenvuoron samalla, kun asteli vierelleni laskien kätensä olkapäälleni,
"Joo, se on tässä koulussa."
"Kuka?" Nooakin kiinnostui ja tuijotti mua ja Viljamia kysyvästi.
"Etteköhän te saa tietää, jos tarkkailette Gabrielia!" Viljami naurahti taputtaen mua olkapäähään se ilkikurinen virne huulillaan. Nooa ja Elmeri katsoivat mua kysyvästi samalla, kun tuijotin heitä punastuneena.
"Aaw kuinka söpöö, Gabriel punastelee!" Elmeri heitti virnistäen.
"Älä kiusaa sitä!" Viljami naurahti,
"Meiän kannattaa mennä luokille, muut oottaa varmasti siellä."
"Okei, ihan hyvä idea itseasiassa!" huudahdin ja lähdin painelemaan äikänluokkia kohden jättäen kolmikon taakseni. En kuitenkaan päässyt heitä pakoon, kun kuulinkin jo juoksuaskeleita perässäni. Nopealla vilkaisulla huomasin Nooan ja Elmerin mietteliäät katseet ensin mussa ja sitten toisissaan ja Viljamin ärsyttävät virneet. Olisi vain pitänyt kertoa tääkin Viljamille wapissa. Olisinhan silloinkin saanut kuulla siitä, mutten välttämättä näin paljoa.
Saavuttiin äikänluokille missä tosiaan Aava, Pinja, Mimosa ja Juuli jo seisoskelivatkin. Meidät huomattuaan kaikkien kasvoille syttyi hymyt. He moikkasivat meitä samalla, kun etsin Pyryä katseellani. Huomasin pian hänet hieman etäämmällä meistä ja hän näytti katsovan keskittyneenä puhelintaan. Miten hän pystyikin näyttämään niin hyvältä, vaikkei edes tehnyt paljoakaan? Pyryn vaaleat hiukset olivat menneet hieman kasvojen eteen ja hänen kauniin lehdenvihreät silmänsä katsoivat kiinnostuneina puhelimen näyttöä. Vaaleanharmaa huppari näytti istuhvan hänen päälleen mustien farkkujen kanssa todella hyvin. Ilmeisesti Pyry huomasi melko intensiivisen katseeni nimittäin hitaasti hänen katseensa kohtasi omani samalla, kun jätkän huulille nousi pieni hymy, mikä oli sulattaa sydämeni.
Nyökkäsin hänelle ja viitoin tulemaan luoksemme. Jätkä näytti hetken epävarmalta ennen kuin rohkaisi itsensä ja tuli luoksemme, mun viereen.
"Pyry alkaa hengailemaan meiän kaa", ilmoitin ja vilkaisin häntä. Hän nyökkäsi pienesti kuitenkaan sanomatta mitään sen suurempaa.
"Oon Elmeri", Elmeri esittäytyi katsoen Pyryä, joka vain katsoi häntä melko kolkosti. Hopeatukka nyökkäsi sitten muita kohden,
"Tossa on Viljami, Juuli, Mimosa, Pinja, Aava ja Nooa."
"Okei", Pyry sanahti ilottomana lukemattomalla ilmeellä. Elmeri hymähti hieman ja huomasin kuinka hän kääntyi katsomaan Nooaa, joka ensin vilkuili Pyryä ja sitten Elmeriä.
"Ootko varma et haluut tehä yksin sitä äikänprojektia ellet oo tehny sitä jo valmiiks?" kysyin kääntyen Pyryn puoleen, joka oli kääntänyt myrkynvihreät silmänsä mun puoleen. Sävähdin hieman hänen kylmiä, tunteettomia silmiään, jotka tuntuivat poreutuvan mun tummanruskeisiin. Hänestä näki selvästi, ettei hän pitänyt yhtään isoista porukoista ja häntä hermostutti. Okei kyllähän muakin hermostutti, koska tunsin muiden katseet meissä. Yritin näyttämättä sitä seikkaa, että olin vain halunnut halata Pyryä ja vakuutta hänelle, että kaikki oli kunnossa eikä tarvinnut stressata. Siltikään en tehnyt niin vaan katsoin vain häntä varuillani.
"Kyl mä sen osaan ihan itekkin tehä. En tarvii apua", Pyry vastasi hetken päästä katsoen mua kylmästi. Tuntui kuin sydän olisi alkanut hakkaamaan hullunlailla. Miksi se oli taas niin tunteeton mua kohtaan, kun eilen oli hymyillyt niin saatanan suloisesti ja suudellut mua? Nyt se kuitenkin vaikutti ihan eri ihmiseltä. Ehkä syy todellakin oli tässä ihmistenmäärässä. Tiesin sen ettei hän luottanut ystäviini ollenkaan eikä pelännyt olla näyttämättä sitä.
"Okei", sanoin hiljaa kuitenkin nostaen huulilleni aran hymyn. Huomasin, että se sai Pyryyn hieman eloa nimittäin hänen kylmehtyneet myrkynvihreät silmänsä alkoivat osoittaa hieman lämpenemisen merkkejä. Niissä äsken roihunnut palo oli tyyntynyt hieman.
☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°
Haha uus luku xD Mitä ootte mieltä tän hetkisestä Pyrtsistä? :)
Jos kiinnostaa faktat tästä ja mun muista tarinoista nii kannattaa käydä kattomassa mun uusin kirja 'Funfact kirja'. Kuitenkin siitä kirjasta saattaa spoilaantua et varoitan ellet oo lukenu näitä mun tarinoita nii ei kannata lukee niitäkään😂 Okei ei siellä kauheen spoilaavia faktoja oo mut silti :3
Kiitos, kun luit!💕
☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°☆•°