Yöt kylvää kauhua | Tuntematon Sotilas

10, Ne mitään jyrää

"Herra eversti. Pataljoona ei ainakaan minun komennosta tule jatkamaan hyökkäystä." "Ja nyt on perkele! Asemia ei jätetä!" "Herra luutnantti! Vihollinen hyökkää purolinjalle." "Vihollinen hyökkää nyt purolinjalle. Koko pataljoona on vaarassa jäädä mottiin. Me vetäydymme."

--

"Kalusto on tuotava mukana." "Pataljoonan minä tuon. Loppu." Koskela sanoi ja löi luurin korvaan. "Koskela! Haavoittuneita on niin paljon että ei ees hoitajat pysty kaikkia raahaamaan." Joku sotilas sanoi. "No sitten me raahataan niitä." Koskela sanoi. "Ottakaas komppaniat kasaan. Liikkeelle liikkeelle!"

--

"Konekiväärit upotetaan lampeen. Vain yksi jätetään.. muistoksi." "Kas noin se käy." Koskela sanoi ja meni lähimmän konekiväärin luo ja heitti lampeen. Kaikki heitti omansa lampeen vuorollaan. "Terve menoo saatanan vasikka." "Haavoittuneet ylös ja liikkeelle. Viirilä kärkeen. Perässä mars." Koskela käski. "Liikkeelle!" "Koittakaahan pojat pitää kiirusta." "Onks sul röökii?" "Vähän." Kaikki kulkee metässä hyvin hankalasti ku heillä on haavoittuneet matkassa. "Ukkola. Kaikki hyvin. Koita kestää."

--

He kävelivät koko yön niin kauan että maantie saavutettiin. "Haavoittuneet lavalle lava muuten tyhjäksi." "Koskela. Joku tulee autolla." "Tää ei lupaa hyvää." "Perkele! Missä oli miehen reservi? Täällä kökötetään tienvarressa vailla varmistusta." "Herra everstiluutnantti." "Teidän hätäisen arvioitenne takia menetimme parhaan mahdollisen aseman." "Miehet oli tappion lamauttamia." "Minä tunnen tämän tilanteen en tarvitse mitään selityksiä. Te hoidatte pataljoonan kunnes Lammio saa huollon järjestykseen. Luutnantti Ovaska saa konekiväärit." "Käskin upottaa konekiväärit lampeen saadakseni miehet kantamaan haavoittuneita. Vain yhden jätin."

--

"Lampeen? Konekiväärit upotettu? Jumalauta luutnantti. Minä käskin tuoda kaluston." "Niin taisit tehdä." "Tämä on tahallista vihollisen auttamista! Saisit hävetä. Ja nyt kaikki asemiin." "Voi perkeleen perkele.." Siinä sitten kaikki ovat asemissa ja odottavat yön yli. Aamulla heti ensimmäissä alkaa räjähtää. "Pysykää asemissa!" Koskela huusi. Panssarivaunut lähestyy. "Ne jyrää meijät." "Ne mitään jyrää! Siellä on miinoitus! Pysykää paikoillanne!" Koskela käski ja lähti eteenpäin.

--

"Kersantti! Kasapanokset mukaan nyt mennään!" "Ei sinne pääse!" Koskela lähti edellä ojalle. "Kasapanos." Koskela pyysi. Koskela konttasi ojan pohjaa myöten kohti panssarivaunua. Koskela odotti jonku aikaa ennen kuin heitti kasapanoksen. Panssarivaunu räjähtää ja kaikki näkee että Koskela makaa kuolleena maassa. "Kariluoto ei ajatellu tätä loppuun asti." Salo sanoi Rokalle. "Nimeomaa." "Ryssät saavuttaa meijät!" "Liikkeelle liikkeelle!"

___________________

Joo o..