Juhannusyön raikkaudessa kaksi miestä loikoili kalliolla. Nils käänsi katseensa vieressään makoilevaan Ottoon. Oululaispoika makasi jälleen rantakalliolla rengin kanssa, samoin kuin edellisenä juhannuksena. Kaikki oli alkanut tältä samaiselta rantakalliolta.
"Siitä on nyt vajaa vuosi", Nils sanoi Otolle.
"Vajaan vuoden olet minun seuraani kestänyt", Otto vastasi kömpelösti hymyillen.
"Muistat varmasti mistä kaikesta täällä on puhuttu", Nils hymyili kujeilevasti.
"Muistan toki. Viime kesä oli elämäni paras", Otto vastasi.
"Kyss mig", Nils sanoi edelleen kujeileva ilme kasvoillaan.
Otto vääntäytyi istumaan ja kumartui suutelemaan seuralaistaan. Nilsin olo oli taivaallisen ihana.
Juhannusyön lempeä tuuli siveli nuorten miesten leukoja. Otto oli selvästi vähän rohkaistunut edellisestä kesästä, sillä hän oli jäänyt ihan lähelle Nilsiä. Linnut lauloivat ja luonto hehkui vihreyttään.
"Monta yötä on täällä vietetty. Vietetäänkö tämäkin?" Nils kysyi Otolta.
"Vietetään. Eivät muut meitä kaipaile ja Vilhokin tietää meistä", Otto vastasi ja huokaisi. Nils huokaisi myös.
"Olisiko sinun pitänyt jatkaa juhannusperinnettäsi ja hankkia viinaa?" Nils kysyi ilkikurisesti.
"Äh, ei se ole mitenkään tärkeää sinun seurassasi. Kyss mig", Otto vastasi hymyillen hiukan. Nils suuteli Ottoa. Nilsin olo oli jälleen kerran taivaallinen. Jälleen kerran rantakalliolla rakastamansa renkimiehen kanssa, jälleen kerran suutelua ja kaikki tuntui silti niin uudelta ja upealta.
"Kuuntele...", Nils kuiskasi yhtäkkiä ja kohottautui kyynärpäidensä varaan. Järven toisella puolella kukkui käki.
"Toivottavasti se kertoo meidän yhteisistä vuosistamme", Otto sanoi ja hymyili kunnolla.
"Aivan varmasti", Nils hymyili ja pudottautui takaisin selinmakuulle. Otto laski päänsä Nilsin rinnalle ja kumpikin huokaisi tyytyväisenä.
"Rakastan sinua", Nils sanoi.
"Niin... Niin minäkin sinua", Otto vastasi kömpelösti.
Siinä he kaksi makoilivat kuin edelleen vastarakastuneina ja nauttivat maaseudun elämästä jo toisena yhteisenä kesänään.
YOU ARE READING
Juhannusyö (Sen kutsuu elohon - fanfiction)
Historical FictionSyksyllä 2018 koulutehtäväksi kirjoitettu novellimuotoinen fanfiction Ketunroihun Sen kutsuu elohon -tarinaan. Hahmot ja paikka eivät siis kuulu minulle vaan Ketunroihulle. Ohjeena oli kirjoittaa korkeintaan yhden sivun mittainen novelli, joten teks...
