Ruskatähden lupaus

~3~

Heräsin myöhemmin aamuauringon säteisiin jolkotin pentutarhasta ulos haistelemaan alkavan lehtikadon raikasta ilmaa, venytin jäykkiä jäseniäni. "Valkopentu!" Huusin sisartani joka kömpi äkäisesti unen pöppörössä ulos pentutarhasta. "Mitä nyt!" Valkopentu sopersi äkäisenä sukien samalla turkkiaan."Unikeko" naurahdan "Katsotaan kuka tässä on se unikeko!" valkopentu maukui leikkisästi ja haastavasti, otin haasteen vastaan ja hyppäsin valkopennun selkään kaataen hänet kuuraiselle maalle hän veti minulta tassut alta ja makasimme kuuraisella maalla vieretysten. Taivas oli pilvetön tästä päivästä tulisi aurinkoinen ja pakkanen kiristi mukavasti, minä ja siskoni ryntäsimme kilpaa tuoresaalis kasalle ja minä valitsin itselleni hiiren ja valkopentu pienen rastaan veimme emolemme oravan roikutin hiirtä suussani ja orava laahasi perässä siihen ei onneksi voinut tarttua likaa sillä maa oli kuuran peitossa. Syöksyin siskoni kanssa pentutarhaan ja laskin hiireni suuaukolle odottamaan, vein valkopennun kanssa yhteisvoimin oravan emomme luo ettei siihen tarttuisi tomua pentutarhan lattiasta laskimme oravan emomme eteen. "Kiitos ruskatassu ja valkotassu mutta minä söin jo käykää viemässä se halla-aamulle." Minä ja siskoni otimme oravan ja kiikutimme sen pentutarhan perälle halla-aamulle. "Emo voimmeko mennä klaanin vanhimpienpesään kuuntelemaan kirjoviiksen tarinoita" anelimme, "hyvä on mutta tulkaa ajoissa takaisin!" Unikkoaamu huikkasi pennuille jotka säntäsivät jo kilpaa kohti klaaninvanhimpien pesää. Muistan juuri kun olemme päässeet saniais verhon läpi klaaninvanhimpien pesään että hiireni jäi pentutarhaan klaaninvahimpien pesä sijaitsee klaanin keskellä olevassa lahoontuneessa isossa kaatuneessa tamessa johon on muovautunut täydellinen ja kestävä pesä. "Voitteko kertoa meille tarinan?" valkopentu aneli heti astuessaan sisään kirjoviiksi naurahti "tulkaas tänne niin kerron teille tarinan miten puolikorva menetti toisen korvansa" kirjoviiksi naurahti käheällä äänellään. "Ole sinä siinä hiljaa hiirenaivo" kähisi puolikorva "minä menetin korvani kunniakkaasti taistelussa en miten sinä varmaankin aiot kertoa kömpelö vanhus" hän sähästi,kirjoviiksi ei välittänyt puolikorvan kommentista vaan alkoi kertoa tarinaa pennuille, kun puolikorva jäysti kastanjatassun tuomaa varpusta. Valkopentu ja Ruskapentu suuntasivat kohti pentutarhaa,kun ruskapentu tuli sisälle hän nappasi hiiren nurkasta ja rupesi ahmimaan sitä, ruskapentu kuuli tuulen ja havujen kahinan seasta kajotähden ja yömielen keskustelut tulevista partioista ^olisimpa jo oppilas^ ruskapentu haaveili miten kiertäisi mestarinsa kanssa rajoja ja metsästäisi klaanilleen lähtisi partioihin ja kokoontumisiin! Ruskapennun haaveilut keskeytti huuto joka kuului aukiolta unikkoaamu ryntäsi aukiolle valkopetu ja ruskapentu vanavedessään aukiolla oli iso röykkiö kissoja kesti hetken päästä tungoksen läpi kun vihdoin ruskapentu pääsi läpi mitä hänen silmänsä näkivätkään nyt kaikki luonnon äänet sekoittuivat klaanitovereiden kauhuhuutoihin....

+

Okei eli tässä olis tälläne osa oisin tehny pitemmän mut halusin jättää tän jänittävään kohtaan😏😉 ja pahoittelen kaikkia kirjotusvirheitä🙏🏻

+