Just one tear//IN FINNISH

10. Trip 1

Words 1140
****
Olen yllättynyt. Silmäni ovat auki, mutta pikkuhiljaa suljen ne. En ole koskaan suudellut ketään, mutta olen tyytyväinen, että ensimäinen ketä suutelen on Christian.

Liikutan pienesti huuliani, hänen huuliaan vasten, ja sen seurauksena Christian liikuttaa huuliaan yhä vaativammin.

Lopulta happi meinaa loppua, ja Christian vetäytyy kauemmaksi. Hän jää parin sentin päähän kasvoistani ja molemmat hengittävät raskaasti ja nopeasti.

"Minä-" aloitan hetken päästä, mutta lopulta en edes tiedä mitä minun pitäisi sanoa. En tiedä, että miksi edes avasin suuni.

"Älä sano mitään." Christian lopulta sanoo ja hymyilee hiukan. Minä tuijotan lumoutuneena hänen silmiään hetken, kunnes hän suutelee minua uudestaan.

Tällä kertaa suudelmaa ei ole millään tavalla kiihkeä tai nopea. Se on hidas ja lempeä.

"Nähdään päivällisellä." Christian kuiskaa korvaani ja lähtee pois.

****

Koko iltapäivän olin hymysuin. Edes kuninkaan huoneen siivoaminen ei saanut minua huonolle tuulella.

Nykyään hän viettää aikaa huoneessa, juuri silloin kun minä olen siellä. Hän huomauttelee minulle kaikesta, mutta en todellakaan anna hänen pilata minun tunnelmaa.

Huitelen jossain pilvissä.

"Miksi minä lähden sinne mukaan?" Kysyn, kun olen lopettelemassa siivousta. Haluan kysyä tuota, koska Madison oli oikeassa. Ei ole mitään loogista selitystä sille, että lähden sinne mukaan.

"Miksi ei?" Hän kysyy ja kohottaa toista kulmaansa.

"Miksi vastaat kysymykseen kysymyksellä. Sinun luulisi olevan jonkinlaiset käytöstavat." Näpäytän takaisin ja kuningas siristää minulle silmiään.

"Sinusta voi olla hyötyä. Tai sinusta on." Hän lopulta vastaa ja minä kohotan kulmiani.

"Mitä sinä tarkoitat?" Kysyn ja kurtistan kulmiani.

"Kyllä sinä saat tietää." Hän vastaa ja kohentaa asentoon. "Tuossa on muuten vielä pölyä."

"No minäpä pyyhin sen." Sanon ja hymyilen teennäisesti. Menen pyyhkimään siitä pölyt ja "vahingossa" ne lentävät kuninkaan päälle.

"Hups. Anteeksi." Sanon ja tirskahdan pienesti. Kuninkaan silmät menevät viiruksi ja minä kohautan olkiani.

"Olen nyt tehnyt tämän päivän työt. Näkyillään." Sanon ja lähden ovet paukkuen.

****

"Minä en ihan oikeasti haluaisi mennä sinne." Sanon, ja harjaan samaan aikana hiuksiani. Madison suihkuttaa päälleni hajuvettä, ehkä vähän liikaakin.

"Sinä todellakin menet sinne. Tästä ei voi edes neuvotella. Olen niin iloinen puolestasi." Madison sanoo ja huokaisee. Kerroin hänelle, että Christian pyysi minut päivälliselle. Jätin kumminkin kertomatta, että hän suuteli minua. Tai siis me suudeltiin.

"Minä en vaan ihan oikeasti ymmärrä. Mitä Christian näkee minussa, mitä hän ei näe muissa?" Kysyn ja käännyn ympäri.

"Minä en ihan totta tiedä, Alex. Tiedän kumminkin sen, että hän ihan oikeasti pitää sinusta. Ainakin hänen tekonsa ovat osoittaneet niin. Mutta kaikista tärkeintä on kuitenkin tämä yksi kysymys: Pidätkö sinä hänestä?"

Puren huultani ja en vastaa Madisonin kysymykseen mitään. Pidänkö minä hänestä?

****

Seison ruokasalin ovien takana. Siinä olevat vartijat katsovat minua ihmeissään, mutta eivät kumminkaan sano yhtään mitään.