Just one tear//IN FINNISH

23. I have it all

Words 1121
****
"Siis oletko sinä aivan hullu?" Kysyn tuhahtaen ja laitan käteni ristiin.

"En. Minä kysyin sinulta kysymyksen. Tai oikeastaan pari kysymystä."

"Minä rakastan Christiania ja haluan hänen kanssaan naimisiin. Voisitko sinä oikeasti olla puuttumatta meidän elämään?" Kysyn ja kuningas kävelee aivan nenäni eteen.

"Miksi? Häiritseekö se sinua?" Hän kysyy matalalla äänellä, ja siirrän katseeni maahan.

"Joo. Se todellakin häiritsee minua! Sinusta seuraa koko ajan minulle ongelmia tai muuten vaan päänvaivaa." Sanon huokaisten ja katson miten pääsisin pois tästä tilanteesta.

"Mitä sinä edes teet täällä? Miksi olet huoneessani?" William kysyy ja käännyn viimein katsomaan häntä. Olemme päässeet pois ikävältä alueelta.

"Minä siivosin täällä. Sinun siivoojasi oli ilmeiseti ottanut loparit. En kyllä yhtään ihmettele." Totean.

"Hän oli nyt ihan täysi idiootti." Kuningas tuhahtaa ja minä kohotan toista kulmaani.

"Ja kumpikohan se oli?" Mutisen hiljaa, mutta kuningas ilmeisesti kuuli sen.

"Mitä sanoit?"

"En mitään. Minun pitää nyt oikeasti lähteä. Minulla on vielä tekemistä." Sanon ja pujahdan nopeasti Williamin ohi. Hän yrittää tarttua ranteeseeni, mutta on aivan liian hidas.

"Alexandra! Sinä et vastannut minun yhteen kysymykseen!" Hän huutaa vielä perääni, mutta ei kumminkaan liiku parvekkeelta minnekään.

Minä puolestani lähden huojentuneena pois kuninkaan huoneesta, ja ajattelen miten täpärällä äskeinen oli.

Totuushan on se, että on mahdollista...... on mahdollista, että olen jotenkin kiinnostunut hänestä. Minusta on ihan hirveää myöntää se edes itselleni.

Enhä minä ikimaailmassa voisi olla hänen kanssaan. Jo pelkästää sen takia, että hän on ihan hirveä. Hänen luonteensa on. Olen lisäksi kihloissa hänen veljensä kanssa, ja Christian tekee minut oikeasti todella onnelliseksi.

En voi todellakaan antaa näille mietteille tilaa. Ne voisi pilata aivan kaiken.

****

"Rupean nyt tuunaamaan tätä pukua. Mitat on otettu, ja voit nyt ottaa sen pois päältäsi." Mies sanoo ja minä nyökkään. Alice istuu penkillä ja nyökkää.

Minä menen sermin taakse ja vaihdan mekkoni takaisin päälleni.

"Ja mehän ollaan jo puhuttu siitä, että millaisen sinä tästä haluat?"

"Joo. Niinhän se oli. Entä siskoni mekko? Tai minun morsiusneitojeni?" Kysyn ja mies näyttää miettivän hetken.

"Käviskö, että kävisitkö katoamassa minun liikkeessäni? Minulla ei riitä aikaa millään. Kerkiän juuri ja juuri tehdä tämän mekon." Hän sanoo ja Alice vastaa ennen minua.

"Tottakai käy. Me tullaan käymään tässä lähipäivinä. En tosin tiedä kerkiääkö tämä morsian kiireiltään, mutta minä tulen ainakin tyttöjen kanssa." Alice sanoo.

"Se on sitten selvä. Minäpä taidan tästä nyt lähteä. Hyvää jatkoa teille, ja nähdään sitten myöhemmin." Mies sanoo ja lähtee huoneesta pikaisesti.

"Minä osaan kuvitella sinut jo siinä mekossa. Tulet näyttämään niin kauniilta ja onnelliselta. Olen oikeasti kateellinen sinulle. Sinulla on oikeasti kaikki. Sinulla on jotain mistä minä en uskaltaisi edes unelmoida."

"Olet oikeassa. Minulla on kaikki."

****

"Miten sinä tulit jo näin aikaisin?" Christian kysyy ja nousee sohvalta ylös. Hän kävelee luokseni ja suutelee minua hellästi.