24. Suspicion

726 48 3
                                    

Words 1112
****
Huomenna on suuri päiväni. Huomenna menen naimisiin. Olen pakahtua innosta ja jännityksestä. En ole koskaan ollut näin jännittynyt. Hymy nousee huulilleni koko ajan, enkä saa sitä niin millään pois.

Näistä viime viikosta on kyllä tehnyt hiukan ikävän Elizabethin huomauttelut. Hänen mielestään tämä voi olla todella iso virhe, mutta minä en ihan tosissaan ole kuunnellut häntä. Olen niin onnellinen.

Hääpukuni toimitettiin eilen linnaan ja se on kerrassaan ihana. En olisi ikinä uskaltanut edes toivoa, että saan pukeutua niin kauniiseen mekkoon.

Madison, Elizabeth ja Alice saivat mekot jo aikaa sitten. Nekin ovat kauniit, mutta kumminkin aika yksinkertaiset.

Christian kertoi minulle pari päivää sitten, että kuningas ei ole tulossa häihin. Minä en voisi olla siitä asiasta yhtään iloisempi. Huokaisin suorastaan helpotuksesta, kun Christian kertoi minulle.

Olen onnistunut välttelemään tämän koko ajan kuningasta. Tai törmään häneen tietysti päivällisellä, mutta en ole nähnyt häntä muuten. Siellä hän katsoo minua, mutta ei ole pystynyt sanomaan mitään. Hänen veljensähän on siinä. Luojan kiitos, että en ole ollut hänen kanssaan kahdestaan.

"Onko sinun ihan totta pakko mennä nukkumaan muualle? Me voidaan ihan hyvin nukkua samassa huoneessa." Christian sanoo ja tunnen hänen kiertävän kätensä vyötäröni ympärille.

"Me nähdään seuraavan kerran alttarilla. Yritä nukkua hyvin." Sanon ja annan pusun hänen poskelleen. Vein aikaisemmin kaikki tavarat Alicen huoneeseen, ja nyt minun pitäisi enää siirtyä sinne itse.

"Hyvä on. Huomisesta tulee elämäni paras päivä." Christian sanoo ja suutelee minua vielä pitkään.

"Niin minunkin. Huomenna lupaamme olla toistemme kansaan koko loppuelämämme."

****

"Eikö sinua jännitä yhtään? Minua hermostuttaa ihan hirveästi." Alice sanoo, ja hyvä että hän pysyy paikallaan. Hän on tosiaan häistä innostuneempi kuin minä.

"No tottakai minua jännittää. Olen miettinyt koko päivän, että onhan kaikki varmasti muistettu. Minulla on ihan tosissaan sellainen olo, että jotain on unohtanut." Sanon ja Alice nyökkää.

"Sinusta tulee huomenna niin onnellinen. Todella monet tulevat olemaan sinulle niin kateellisia. Mukaan lukien minä." Alice sanoo huokaisten, ja minä pyöräytän silmiäni.

"Minusta tuntuu, että sinä tulet löytämään vielä jonkun. Haluatko, että järjestän jotkut juhlat, jonne kutsun nuoria ja sinkkuja miehiä?" Kysyn ja Alice puolestaan pyöräyttää silmiään.

"Oletko sinä muuten puhunut kuninkaan kanssa?" Alice kysyy viattomasti ja minä kurtistan kulmiani.

"Mistä ihmeestä tuo nyt tu.... ei! Älä vaan sano, että olet puhunut Elizabethin kanssa." Sanon ja Alice kohauttaa olkiaan. "Ei ole totta."

"Hän ajatteli, että minä voisin vielä yrittää puhua sinulle." Alice sanoo ja minä tuhahdan.

"Beth sanoi minulle, että hän haluaa minun olevan onnellinen. Siltä tämä ei nyt paljoa vaikuta." Sanon ja Alice pudistelee päätään.

"Hän on vaan huolissaan, Alex. Ja niin olen minäkin. Haluan, että et mene tekemään mitään hätiköityä." Alice sanoo ja minä käyn makaamaan sängylle.

"Tämä ei todellakaan ole hätiköityä. Minä olen ihan tosissaan miettinyt tätä. Minä en nyt jaksa käydä tätä samaa keskustelua myös sinun kanssasi."

"Hyvä on. Vastaa minulle tähän yhteen kysymykseen." Alice sanoo hengähtäen ja kääntyy katsomaan minua. "Miksi häät piti siirtää? Miksi niitä ei voinut vaan pitää kesällä?"

Just one tear//IN FINNISHWhere stories live. Discover now